Pääsiäinen ajoittuu kirkollisen kalenterin mukaan maalis-huhtikuulle, mitään kiinteää kalenteripäivää ei ole. Pääsiäisenä monet kaupat ja palvelut ovat pyhä- ja juhlapäivistä johtuen suljettuna.
Kristillisessä mielessä pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Pääsiäinen on kristinuskoisten tärkein juhla, uuden alku. Alunperin kuitenkin kyseessä oli pakanallinen kevään juhla. Juutalaiset taas juhlistavat Egyptin orjuudesta vapautumista, happamattoman leivän juhlaa.
Perinteet
Monet yleisimmistä omaan pääsiäiseemme liittyvistä juhlaperinteistä ovat juutalaista perua. Ruokapuolella esimerkiksi lampaan syöminen pääsiäisenä on alunperin juutalainen tapa. Myös mämmimme on vertauskuvallisesti juutalaisperinteitä. Happamaton leipä oli juutalaisille pahasta vapaan vertauskuva ja mämmi taas happamattomana oli sallittu ruoka myös paaston aikana. 1700- luvulla mämmiä siveltiin leivän päälle, kuten voita. Meillä kristuksen leiväksikin kutsuttua mämmiä sai sitten pääsiäisen aikaan syödä jo kerman ja sokerin kanssa. Kristinuskossa pääsiäisen ruoka nautitaan ylösnousemuksen kunniaksi ja eri ruokalajeilla ja raaka-aineilla on oma symboliikkansa. Esimerkiksi minttuhyytelön minttu on pyhän Marian yrtti ja lammaspaistin rosmariini muistuttaa ristinkuolemasta.
Agricolan keksimällä pääsiäinen sanalla viitataan paastosta pääsyyn.
Karjalan seudun perinteisiin kuuluva virpominen tapahtuu palmusunnuntaisin, Pohjanmaalla myös pääsiäislauantaisin. Perinteessä yhdistyy kristinusko ja pakanaperinteemme. Virpomisoksat symboloivat palmunlehviä ja kiertely Jeesuksen matkaa. Oksan mukana toimitetaan ja toivotaan siunaustaa, terveyttä ja karkoitetaan pahaa. Pakanaperinnettä taas edustaa noidiksi pukeutuminen. Trullit, nuo kotieläimiä häiritsevät kiusantekijät olivat erityisen aktiivisia pitkäperjantain ja lankalauantain iltana. Noitien ja trullien karkoittamiseksi poltettiin pääsiäiskokkoja.
Pääsiäisyön messu on katolinen ja ortodoksinen perinne, joka nykyään Suomessakin televisioidaan. Ortodoksiseen pääsiäisyön messuun kuuluu ristisaatto, jossa kirkko kierretään ennen jumalanpalvelusta. Ehtoollinen ja pääsiäiskynttilöiden sytyttäminen kuuluvat myös usein pääsiäisyön messuun. Pääsiäisyön messusta on tulossa yhtä suosittu kuin joulukirkosta. Moni haluaa seurata messua, vaikka ei seurakuntaan kuuluisikaan.
Pääsiäisen symboleja ja somisteita
Pääsiäisenä juhlitaan myös kevättä ja valoa, kuten pakana-aikanakin. Talven selkä on taittunut ja valon määrä kasvaa. Pääsiäiskukat, pajunkissat, rairuoho, hiirenkorvaiset oksat ja muniin liittyvät kanat ja kukot sekä pääsiäispuput ovat kaikki pääsiäiseen kuuluvia elementtejä.
Usein pääsiäisleipien, pashan tai maalattujen pääsiäismunien päällä näkee kyrilliset kirjaimet XB, jotka tulevat sanoista Hristos voskrese – eli Kristus nousi kuolleista. Muna symboloi uutta elämää. Muna onkin ehkä tunnetuin pääsiäisen symboleista ja somisteista. Pääsiäismunien historia yltää rooman aikaan, vanhimmat tarinat maalatuista pääsiäismunista 900-luvulle. Muna on ymmärrettävästi pääsiäiseen kuuluva osa kirkollisen paaston vuoksi. Pääsiäinen päätti paaston ja munia oli paastosta johtuen paljon. Ne piti syödä ennen pilaantumista.
Historian kuuluisimmat munat taas vievät meidät Venäjälle, jossa Pietarissa syntynyt kulta- ja jalokiviseppä Fabergé valmisti korumunia tsaarin hoviin. Tiettävästi munia tehtiin 65 kappaletta, mutta osa on kateissa. Fabergén munat ovat suunnattoman arvokkaita. Vuonna 2014 myyty muna saavutti 20 miljoonan punnan hinnan.
Munarikasta pääsiäistä!
Lapset (ja monet aikuisetkin) rakastavat suklaamunia, joita pääsiäispuput ovat piilotelleet salaisiin paikkoihin, mutta myös kananmunien värjääminen ja koristelu kuuluvat pääsiäisen perinteisiin. Pääsiäispupun suosio on amerikkalaista perua. 1600-luvulla pääsiäispupu kulkeutui saksalaisilta Amerikkaan, jossa lapsille uskoteltiin pääsiäispupun jättävän kilteille lapsille pesällisen pääsiäismunia. Lapset alkoivat itse tehdä pupuille pesiä, jonne munia odotettiin ilmestyvän. Nykyään pääsiäispupuperinne on muovautunut siten, että munia piilotellaan.
Perinteisesti munia on värjätty käyttämällä hyväksi luonnon väriaineita. Punaiset munat värjäytyvät punajuurinesteellä, keittämällä punasipulin kuoria tai vaikkapa marjojen avulla. Vihreitä munia voi sävyttää vaikkapa pinaatilla tai havuilla. Mustikka, keltasipuli ja ylipäätään kaikki väriään irrottavat raaka-aineet muuttavat keitettävien munien pinnan juhlavaksi lisäämällä keitinveteen halutun väristä värjääjää. Kokeile myös teetä!
Monet värjäävät ja maalaavat keitettyjä munia myrkyttömillä vesiväreillä. Tekniikoita on monia!
Pääsiäisen alla kaupoista löytyy myös munien värjäämiseen tarkoitettuja väriaineita, mutta ihan tavalliset elintarvikeväritkin ajavat saman asian. Munia voi myös päälystää silkkipaperilla tai koristella kuvilla ja tarroilla. Myrkytön liisteri syntyy vaikkapa desistä vettä, johon laitetaan 2 tl vehnäjauhoja – kuumennus ja liima on valmis!
Monen mielestä munat ovat kauneimmillaan ihan sellaisenaan. Viiriäisenmunat ovat ilmeikkäitä ilman värjäystä ja ruskeiden maalaismunien sävykirjo luo luonnollisen näköisen kokonaisuuden.
Katetaan pääsiäispöytä!
Kaunis kattaus viimeistelee juhlan! Valitse muutama pääsiäiseen kuuluva koriste, kauniit astiat ja liinat. Kattaus on valmis! Suloisia, kauniita ja rustiikkisia pääsiäisideoita löydät lisää esimerkiksi Pinterest -ideakansiostamme!
Pääsiäisen herkut
Pääsiäisenä herkutellaan usein lampaalla lisukkeineen ja jälkiruoaksi tarjoillaan pashaa, rahkapiirakkaa tai makuraateja jakavaa mämmiä. Valitsimme omaksi ehdotukseksemme kolme erilaista reseptiä, joista ensimmäinen sopii vaikkapa aamiaiselle ja kaksi muuta lampaan alkupalaksi tai lisukkeeksi.
Pääsiäisleipä
3 dl maitoa
3 munaa
20 g tuorehiivaa
50 g voita
1,5 dl sokeria
1 tl suolaa
1,5 dl rusinoita
sahramia
0,5 rkl kardemummaa
9-10 dl vehnäjauhoja
Lisää hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Vatkaa sokeri muniin, lisää sahrami, suola ja kardemumma. Lisää jauhot vähän kerrallaan kunnes taikina on tasaista. Sulata voi ja anna rusinoiden hautua tovin sulassa voissa. Lisää voi ja rusinat taikinaan. Vaivaa. Laita taikina paistovuokaan, kohota ja voitele munalla. Paista n. 20-30 minuuttia 200 asteessa.
Täytetyt munat
Näitä munia kutsutaan myös paholaisen muniksi, eli deviled eggs.
6 munaa
0,5 dl majoneesia
1 tl etikkaa
1 tl sinappia
tippa Tabascoa
suolaa
savustettua paprikajauhetta
Keitä ja kuori jäähtyneet munat. Halkaise munat ja poista keltuaiset. Sekoita keltuaisiin majoneesi, etikka ja sinappi. Mausta suolalla ja Tabascolla. Pursota täyte takaisin valkuaisten keskelle ja ripottele munien päälle hieman savustettua paprikajauhetta. Koristele ja tarjoile!
Rapeat salaattirullat
Kesäkurpitsarullissa on paprikaa, porkkanaa, herneenversoja, tuorejuustoa ja persiljaa.
Porkkanarullissa on hummusta, pinjansiemeniä ja ituja.
Höylää juustohöylällä tai leveällä kuorijalla leveitä (ja pitkiä) lastuja porkkanasta ja kesäkurpitsasta. Levitä lastut leivinpaperille ja voitele ne koko pituudeltaan joko tuorejuustolla tai hummuksella. Leikkaa täytevihannekset ohuiksi suikaleiksi ja painele ne (sekä muut haluamasi täytteet) tuorejuustoon/hummukseen. 1/3 lastusta kannattaa jättää täytteettä, jotta rulla pysyy paremmin kiinni. Lopuksi, rullaa herkku kiinni ja nosta tarjolle!
Pääsiäisenä tavataan nauttia pitkistä pyhistä ja lisävapaista, nautiskella ja rentoutua. Luonto on heräämäisillään ja huolimatta siitä paistaako aurinko vai sataako räntää, kevät on jo ilmassa.
Lähteet: Vuotuisjuhlat, Suomalaisen kirjallisuuden seura, evl.fi, Acient traditions: Easter.
Kuvat: Bigstockphoto
